On vaikea aloittaa kirjoittamaan mistään.
Mun mielessä riehuu jatkuvasti myrsky, joka ei ota laantuaakseen millään.
Parisuhteeni tilanne pitää sitä yllä.
Parisuhde, joka tällä hetkellä vie kaikki voimat, nekin, mitä ei ole.
Olen luvannut antaa miehelleni aikaa, mutta se ajan antaminen tappaa mut itteni.
En tiedä, miksi toinen tarvitsee sitä aikaa.
Tarkoittaako ajan antaminen sitä, että toinen saa elää elämäänsä, mitään musta välittämättä?
Mitä, jos odotan turhaan?
Miksi pitäisi kärsiä turhan takia, eikö kaikkein helpoin olisi vain lopettaa ajoissa.
Mä en usko taukoihin, enkä mihinkään sellaiseen.
Mutta miten eroittaa ajan antamisen ja tauon toisestaan? Onko siinä edes loppujen lopuksi mitään eroa.
Olen päättänyt siksi keskittyä laihduttamiseen.
Tavoite on edelleen pudottaa n. 30 kiloa.
Ja siinä uskon onnistuvani. Sittenpähän kaikki näkee.
Päätavoite on syödä alle 1000 kcal päivässä.
Liikuntaa siten paljon, miten kerkeää.
Paino oli tänään aamulla 79,5 kg.
Päivän syömiset ovat n. 850 kcal ja siihen tulevat jäämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti